Maailma räjähtää käsiimme! Mitä teemme? Emme mitään.
Ympäristöliike on voimaton. Olemme kaikki voimattomia. Talouskasvu on säädetty täydelle teholle ja meille sanotaan, että tämä on luonnon laki. Luonnon laki, joka tuhoaa luonnon. Eikä pian ole yhtään metsää, johon voisi paeta kaiken tuhoa.
Ympäristöpolitiikassa puhutaan vihreästä talouskasvusta. Tämä saavutetaan kuluttamalla oikein. Ostamalla luomua, sammuttamalla valot, ja muistamalla kompostoida.
Samalla kuitenkin uusia tehtaita rakennetaan. Metsää hakataan. Energian ja materiaalien kulutus kasvaa. Ilmasto lämpenee. Maailma räjähtää käsiimme.
Missä ovat poliittiset vaatimukset? Eikö tämä ole pysäytettävä nyt?
Tilanne on toivoton. Ympäristöpoliittinen keskustelu käydään kielellä, jota kukaan ei ymmärrä. Se joko syyllistää yksittäisiä kuluttajia tai puhuu epämääräisen kansainvälisen politiikan lobbauskieltä.
Ja mitä enemmän päästökaupasta, biopolttoaineista ja ydinvoimasta puhutaan, sitä vähemmän muutosta tapahtuu.
Ympäristöliikkeen on uskallettava vaatia mahdottomia! Ja tämä mahdoton on myös toteutettava. Eikä aikaa ole!
Reaalipolitiikan suosta on noustava. Muistutan teitä: Kioton pöytäkirjan solmimisen jälkeen ei mitään konkreettista ole tapahtunut. Päästöt eivät ole vähentyneet. Kaukana siitä, ne kasvavat sellaisella tahdilla, että kaikki saattaa olla jo myöhäistä.
Kansainvälinen ilmastopolitiikka on sitonut kätensä kansainväliseen kapitalismiin. Muutoksen on tultava muualta: radikaalilta ympäristöliikkeeltä, joka ei kumarra taloutta eikä lakia.
Talouskasvu on käännettävä laskuun. Tehtaat on suljettava. Ruokatuotanto on remontoitava kokonaan. Ei enää eläintuotantoa, eikä maata tuhoavaa monokulttuuriviljelyä. Mitään ei saa enää rakentaa. Maata ei saa louhia. Metsiä ei saa kaataa. Kaikki turha, kuten luksusasunnot, citymaasturit ja lentokoneet on hävitettävä, eikä uusia enää saa tuottaa.
Ikuista kasvua tavoitteleva talousjärjestelmä on pistettävä palasiksi ja hylättävä. Muut vaihtoehdot tarkoittavat kaiken tuhoa.

Ikuinen talouskasvu
Talouskasvu voi jatkua ikuisesti. Tila ja resurssit eivät lopu koskaan. Auringon säteily kattaa koko ihmiskunnan energiantarpeen yli kymmentuhatkertaisesti. Nano- ja informaatioteknologia auttavat hyödyntämään luonnonvaroja tehokkaammin ja molekulaarisen nanoteknologian myötä kykenemme muokkaamaan materiaa ja järjestelemään atomeja. Materiaalinen puute häviää.
Älyllinen elämä ottaa lähiympäristönsä perinpohjaisesti hallintaansa sadan vuoden sisällä. Siihen asti selviämme nykyisellä maltillisella ympäristöpolitiikalla, joka vähentää riskejä riittävästi epätäydellisyydestään huolimatta.