Akuliinan manifesti 4.Viimeinen suuri taistelu

Talouskasvu voi jatkua ikuisesti. Tila ja resurssit eivät lopu koskaan. Auringon säteily kattaa koko ihmiskunnan energiantarpeen yli kymmentuhatkertaisesti. Nano- ja informaatioteknologia auttavat hyödyntämään luonnonvaroja tehokkaammin ja molekulaarisen nanoteknologian myötä kykenemme muokkaamaan materiaa ja järjestelemään atomeja. Materiaalinen puute häviää.

Älyllinen elämä ottaa lähiympäristönsä perinpohjaisesti hallintaansa sadan vuoden sisällä. Siihen asti selviämme nykyisellä maltillisella ympäristöpolitiikalla, joka vähentää riskejä riittävästi epätäydellisyydestään huolimatta.

Tarvitsemmeko tosiaan lisää kasvua? Tarvitsemme. Miksi? Koska haluamme rakentaa paremman maailman. Länsimainen yhteiskunta on hidas, tehoton, epäoikeudenmukainen ja vanhanaikainen. Länsimaalaisen ihmisen elämä sisältää vielä paljon turhaa kärsimystä. Kärsimme lukuisista sairauksista, teemme puuduttavaa työtä, olemme riippuvaisia alkeellisista energiamuodoista ja elinikämme on alle sata vuotta. Se on todella lyhyt aika.

Todellista kehitystä ei tule ilman talouskasvua.

Kehitys ei ole sama kuin onnellisuus. Teknologiakaan ei ole sama kuin onnellisuus. Bruttokansantuotekaan ei ole sama kuin onnellisuus.

Nämä asiat eivät ole mitenkään kytköksissä toisiinsa. Ei ihmiskunnan kärsimystä voi vähentää talouspoliittisilla laskelmilla.

Ihmiselämän onnellisuus tulee sen mielekkyydestä. Juuri nyt ainut mielekäs tapa elää olisi sellainen, joka pystyisi estämään ilmastonmuutoksen.

Kulutus alas ja tuotanto alas. Ihmisten huomio perustarpeisiin kuten ruuantuotantoon ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Sairaanhoidon tason voisi jättää kohtuullisen ylös, koska se ei tällä hetkellä muodosta juuri minkäänlaista osaa kulutuksestamme, mutta tämä edellyttäisi toki syntyvyyden vapaaehtoista vähentämistä.

Kehitys ei ole sama kuin onnellisuus. Teknologiakaan ei ole sama kuin onnellisuus. Bruttokansantuotekaan ei ole sama kuin onnellisuus.

Jatkuva tekeminen, tavoitteiden asettaminen ja parempaan pyrkiminen ovat niin olennainen osa ihmisluontoa, että kyllä näillä jokin yhteys on.

Mutta tyydy sinä vain siihen "onnellisuuteen", me muut jatkamme maailman kehittämistä. :-)

Ei ihmiskunnan kärsimystä voi vähentää talouspoliittisilla laskelmilla.

Sano tuo niille kehitysmaalaisille, jotka ihan oikeasti tekevät kuolemaa kasvun puutteen takia. Teoriassa ongelmia voitaisiin korjata ilman kasvuakin, mutta ei käytännössä. Hyvä talouspolitiikka taas vaatii niitä ikäviä ja kylmiä "laskelmia".

Ihmiselämän onnellisuus tulee sen mielekkyydestä.

Kasvu ja kehitys tekevät erilaiset mielekkäät elämäntavat mahdollisiksi ja lisäävät valinnanvaraa. Ei tarvitse kuin katsoa erilaisten uravalintojen ja elämäntapojen kirjoa 2000-luvun länsimaissa ja verrata menneisyyteen, vaikkapa keskiaikaan.

Vatanen totesi eurovaalidebateissa, että mikäs tässä on ollessa kun etelässä on lämmempääkin.Eli miltäs tuntuu ajatus, että suuri kansa miettii:
ei niitä pakkasia jää ikävä, ja ei tarttee enää matkustaa Mallorcallekaan,kun palmut kasvavat joka paikassa?

Hiilijalanjälki ei haittaa!
Iltalehti Maanantai 25.5.2009 klo 02.15
Asiantuntija järkyttyi eurovaaliehdokas Ari Vatasen ympäristölausunnoista.

Kokoomuksen eurovaaliehdokas, autoteknikko ja ex-rallikuski Ari Vatanen kertoi viikonloppuna mielipiteensä ilmastonmuutoksesta.

60-vuotiaan rallilegendan tokaisuista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

- Hiilidioksidipäästöjen välttäminen on ehkä stalinismin ohella suurin hype, jonka olen elämässäni kokenut, mies oli pohdiskellut Monacossa.

Iltalehden eilen tavoittaman Vatasen mukaan ihminen ei aiheuta ilmaston lämpenemistä eikä voi vaikuttaa siihen.

- Suuri hiilijalanjälki tarkoittaa hyvinvointia. Miksi ihmisiä syyllistetään materiaalisesta hyvinvoinnista? Vatanen puuskahtaa.

Hän lisää, että aurinko lämmittää maapalloa eikä ihminen.

- Tämä on marxilaisuuteen ja Neuvostoliittoon pettyneen vihreän liikkeen keksimää syyllistämistä. Ihmisten syyllistäminen ja maailmanlopulla pelottelu ovat vallankäyttöä, hän jatkaa.

Greenpeace: Posketonta puhetta

Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta on Vatasen puheista järkyttynyt.

- Tuo on posketonta puhetta. Miten hän voi ylipäätään olla puolueensa ehdokkaana noilla tiedoilla? Myllyvirta hämmästelee.

- Olen seurannut ympäristö- ja ilmastonmuutoskeskustelua 90-luvun puolivälistä lähtien ja tuntuu, että Vatanen käänsi kelloa juuri kymmenen vuotta taaksepäin.

Myllyvirta muistuttaa, että kaikki sellaiset tahot, jotka ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, ovat tuottaneet harhaan johtavaa tietoa ilmastonmuutoksesta vähättelemällä sitä.

- Erityisesti Yhdysvalloissa on käyty viivytystaistelua ilmastonmuutoksen kohdalla, mutta kyllä se taistelu on siellä jo hävitty.

Vatasen mukaan ilmaston lämpeneminen ei liity hiilidioksidipäästöihin.

- Singapore on erittäin vauras maa, siellä on suurin piirtein yhtä lämmintä kuin Dakarissa Senegalissa, mutta siellä on paljon köyhempää.

- Lämmin on hyvä asia, kylmä on paha asia. Kylmällä ilmalla ihminen voi kuolla flunssaan. Hyvinvointi on aina tarkoittanut lämpimämpää kohti menemistä.

Vatanen: Ilmaston muutosta ei voi tietää

Myllyvirran mielestä ilmastonmuutoksen kieltäminen on sama kuin kieltäisi suhteellisuusteorian.

- Tieteellinen tieto ilmastonmuutoksesta on selvää ja todellisuus muuttuu koko ajan hälyttävämmäksi, hän toteaa.

Vatanen on eri mieltä.

- Sehän on ihan absurdia, että ihminen tietäisi miten ilmasto muuttuu. Ei kukaan tiedä minkälainen sää on ensi lauantaina. Lämpimiä jaksoja on tullut ja mennyt ihmiskunnan historian aikana, ehdokas sanoo.

Myllyvirta huomauttaa, että Euroopassa on jo voitu osoittaa, ettei hyvinvointi ole riippuvaista fossiilisista polttoaineista.

- Jos päättäviin elimiin pyrkivä poliitikko puhuu tuollaisia, niin on se vähän kuin jos kirurgi sanoisi, että ei sillä ole väliä peseekö käsiään ennen leikkausta.

JOONAS NORDMAN-lainaus Iltalehdestä

lähtee tasan jokaisen ihmisen omasta päästä itse ajattelemalla. Muun väittäminen on vastuun pakoilua eikä ideologioilla saavuteta mitään hyvistä pyrkimyksistäkään huolimatta sillä aina jotkut yksittäiset ihmiset romuttavat lopputuloksen.

Lisäksi politiikka on jo lähtökohdiltaan sen luonteista, että se vetää eniten puoleensa suhteellisen flegmaattista, egoistista ja vallanhaluista porukkaa, joten sen suhteen ei voi odottaakaan liikoja. Kulutusyhteiskunta sen sijaan on hyvä juuri siksi, että jokainen VOI vaikuttaa omilla valinnoillaan ja se myös näkyy.

Ihmisillä, jotka tekevät oikeasti merkittäviä tekoja, ei ole aikaa tällaiseen keskusteluun ;)

Kansalaisvaikuttaminen edellyttää että ymmärretään maapallon tila. Halusin sanoa että kaikki eivät voi ymmärtää sitä. Tarvitaan viisaiden miesten joukko, ei populismia.

======================================

Moderaattori kysyy, mikä kommentti poistettiin, kaikki saapuneet on julkaistu tänään.

Taas tarjotaan luomua ympäristön pelastukseksi. Oletetaan, että on hyvä asia viljellä ilman kasvinsuojeluaineita ja luullaan ettei luomua lannoiteta.

Ilman perusravinteita (N P ja K) mikään ei kasva. Typpeä on ilmassa, fosfori on kaivostuote, kaliumia on maassa jonkin verran luonnostaan. Luomuviljelmiä lannoitetaan myös, karjalannalla ja/tai viljelemällä välillä typensitojakasveja. Siis maahan saatetaan samoja ravinteita kuin rakeistettuna apulantana annostellaan.

Tärkeintä on, että maahan saatetut ja siellä valmiiksi olevat ravinteet kotiutetaan, siis että kasvit tuottavat hyvän sadon, jonka mukana ravinteet tuodaan pellolta pois. Kaikki tutkimukset ovat osoittaneet, että parhaat kasvustot kotiuttavat ravinteet parhaiten - keräävät pellosta enemmän ravinteita, kuin sinne on annettu, eli toimivat ravinteiden kerääjinä.

Luomun suurin ongelma on kieltäytyä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Jos viljelykasvin taimettuminen viivästyy, rikkakasvit valtaavat viljelmän; ravinteet sitoutuvat rikkoihin, joita ei kerätä pellolta pois, ja ravinteet jäävät peltoon ja saattavat huuhtoutua. Jos viljelykasviin iskee home tai sieni, sadontuotto kärsii, ja ravinteet jäävät maahan.

En hyväksy tehomaatalouden haukkumista. Tehokkuuden vastakohta on tehottomuus: esimerkiksi se että suuri osa peltoon ajetusta lantaravinteesta jää käyttämättä. Yhtä hyvin tehotonta, ja todella kallista, on ylilannoittaa peltoa apulannalla jos pelto ei ole kasvukunnossa tai muuten satotaso on heikko.

Tehottomuusmaatalous on itämeren ongelma, tehokas viljely kerää pelloilta ravinteita pois. Tehokas viljely edellyttää, että pellolle annostellaan sieltä puuttuvia ravinteita siten, ettei vaikka mangaanin puute estä kasvia käyttämästä maassa olevaa fosforia. Myös nopealiukoisten ravinteiden saannista on huolehdittava kasvukauden alussa, jotta hyvinvoivat kasvit pystyvät ottamaan heikosti liukeavia ravinteita loppukesän ajan.

Tehotonta viljelyä löytyy perinteisistä vilejlijöistä, mutta kaikki luomu on tehotonta, koska kasvin hyvinvoinnista ei voida huolehtia.

On naivia ajatella, että ekonominen kehitys ja ympäristön tuho kulkisivat käsi kädessä. Jotta asioita saataisiin muutettua, on meidän, ihmisten, muutettava ensin kielenkäyttöämme.

Meidän ei pitäisi enää puhua talouskasvusta, vaan "talouden optimoinnista". Unohdettakoon myös vallankumoukset, puhutaan ennemmin "heräämisestä". Mutta ennen kaikkea, meidän täytyy lakata kysymästä "millä hinnalla", ja ottaa käyttöön kysymys "mitä".

Kun kielenkäyttömme muuttuu, muuttuu myös käytöksemme. Näin on käynyt pahassa (terrorismin vastainen sota, globaali konflikti, humanitaarinen kriisi jne.) niin miksei myös hyvässä? Onko paha aina askelen hyvää edellä? Me emme tarvitse molotovin cocktaileja tehtaisiin, emmekä myöskään yhdessä yössä tapahtuvaa muutosta. Tarvitsemme turvatun, vapaan tiedonvälityksen, jotta ihmiset uskaltavat ottaa uusista ideoista kiinni. Tarvitsemme malttia, emme hätäilyä. Rahan sijasta alkakaamme puhua resursseista. Tässä ensimmäisiä askelia kohti muutosta.

Ja vielä tuosta paljon puhutusta muutoksesta; ei se tapahdu hetkessä, ei edes meidän elinaikanamme. Hiilineutraalia yhteiskuntaa ei pystytä luomaan rauhanomaisesti (eikä kyllä väkivalloinkaan) nopealla tahdilla, mutta suunta on oikea. Muistakaa tekin, arvon aktivistit, että olette osa jotain suurempaa. Maailma ei ole paras mahdollinen paikka ensi maanantaina, mutta ainakin parempi kuin tänään. Muistakaa suhteellisuus, ja uskaltakaa puhua. Vasta, kun olemme oppineet "uuden kielen", voimme alkaa toimia sanojemme mukaisesti.

Kyllä tavallinen pulliainenkin jo näkee kasvihuoneilmiön ja muun ympäristötuhon jos vain viitsii katsoa, esim. järvien ja Itämeren rehevöityminen on silmin nähtävissä. Tästä seuraa velvollisuus toimia.

Ohjelmassa puhuttiin biodynaamisesta viljelystä ja sen sopivaksi mitoitetusta karjamäärästä. Kyllä se luomukarja tuottaa ihan samaa metaania kuin tehokarjakin. Kuitenkin on muitakin luomulannoitteita kuin eläinten lanta: typensitojakasvit, nokkoskäyte yms. ja ihmisten lanta ja virtsa. Näissä menee paljon ravinteita aivan väärään osoitteeseen. Kasvissyönti ja kuivakäymälät kunniaan, lihan ja muiden eläintuotteiden kulutus ja vesivessat marginaaliin. Näihin voivat kaikki vaikuttaa omalta kohdaltaan, (kaupungeissa tietysti tarvitaan melkoista muutosta infrastruktuuriin).

Jos autot ovat sähköautoja ja niiden kuluttama energia tuotetaan esimerkiksi tuulivoimalla.

Autojen valmistuskin kuluttaa energiaa, eikä ympäristön kannalta ole järkevää valmistaa jokaiselle omaa kulkuneuvoa. Yksityinen sähköauto kuluttaa myös suhteessa enemmän sähköä kuis ratikalla matkustaminen, ainakin jos ratikoissa ja autoissa hyödynnetään yhtä hyvää teknologiaa, sähköä taas kannattaa pyrkiä säästämään koska sähkövoimaloidenkin rakentaminenkin kuluttaa energiaa vaikka voimalat eivät aiheuttaisikaan päästöjä.

jos kaikki maailman autoliikenne siirrettäisiin tuulivoimaloiden varaan pitäisi rakentaa ihan helvetisti tuulivoimaloita. tällaisen infrastruktuurin rakentaminen taas veisi ihan helvetisti luonnonvaroja ja tuottaisi kasvihuonepäästöjä. autoilun on vaan loputtava, ei ole mitään teknistä kikkaa jolla ongelman voisi kiertää.